Väylän tarina

Väylän toiminnanjohtaja ja perustaja Iiris Mikkilä.

Syksyllä 2015 Espoon kaupungin työtoiminnassa* käyvälle Merville ehdotettiin osallistumista työhyvinvointiryhmään. Perjantaisin kokoontuva ryhmä tekisi retkiä pääkaupunkiseudun luontokohteisiin ja nähtävyyksiin, mutta Mervi ei halunnut ryhmään. Hän halusi tehdä töitä.

Samaan aikaan olin itse kotona äitiyslomalla vastasyntyneen toisen lapseni kanssa. Tunsin Mervin entuudestaan, hän oli toiminut vanhempieni kotiapulaisena jo useamman vuoden ajan. Mervi piti lapsista, joten hän katsoi itselleen bussiaikataulut valmiiksi ja ilmoitti ohjaajille tulevansa tyhy-ryhmän sijaan perjantaisin meille siivoamaan.

Niinpä Mervi kävi meillä seuraavan vuoden ajan joka perjantai klo 10-14. Mervi siivosi, silitti pyykkiä, järjesti keittiön kaappeja, mikä milloinkin oli tarpeen. Työskentely järjestettiin avotyönä*, eli käytännössä Mervi sai palkakseen kaupungin maksaman työosuusrahan* (n. 7€/päivä) ja meiltä lounaan jokaiselle työpäivälle.

Vuoden kuluttua Mervi jäi eläkkeelle. Pian meille kävi selväksi, että jotain puuttui. Kolmevuotias saattoi kurkistaa keittiön kaappiin ja huokaista “kyllä täällä tarvittaisi yksi Mervi”. Aloin selvittää, mistä voisin saada samanlaisen palvelun ja työllistää kehitysvammaisen henkilön, mutta maksaa siitä asiallisen korvauksen. Mervin saama lounaspalkka oli jäänyt vaivaamaan.

Kävi ilmi, ettei tällaista palvelua ollut olemassa, mutta työhön haluavia ja moninaisilla taidoilla varustettuja kehitysvammaisia henkilöitä taas oli paljon. Perustimme Väylän vastaamaan tähän haasteeseen, ja syyskuussa 2016 aloitti Väylän ensimmäinen työntekijä.

Väylän tärkeimpänä tavoitteena on, että tulevaisuudessa jokainen kehitysvammainen ihminen saa tekemästään työstä asiallisen palkan.

Iiris Mikkilä
Väylän toiminnanjohtaja

*Työtoimintaa järjestetään useimmiten eri toimijoiden (kunnat, kuntayhtymät, säätiöt jne.) ylläpitämissä, kehitysvammaisille suunnatuissa työ- ja toimintakeskuksissa. Työtoiminnassa olevat henkilöt tekevät esim. keittö-, siivous- ja ulkotöitä, tekstiilitöitä sekä erilaisia alihankintatöitä. Työtoiminnasta ei makseta palkkaa, vaan kunta maksaa osallistujille työosuusrahaa (keskimäärin 5 euroa päivässä). Työtoimintaan osallistuminen on vapaaehtoista.

Avotyö on työtoiminnan toteutusmuoto, jossa palvelua saavat henkilöt sijoitetaan työskentelemään tavallisille työpaikoille. Avotyöntekijällä ei ole työsopimusta eikä sen mukaisia etuja (esim. palkallinen vuosiloma). Avotyöntekijä ei saa työstään palkkaa, vaan kunta maksaa hänelle työosuusrahaa (keskimäärin 7 euroa päivässä). Avotyötoiminnassa on yli 2 000 kehitysvammaista henkilöä. Avotyötoimintaan osallistuminen on vapaaehtoista. 

Lähde: Verneri.net

Tarkemmat kuvaukset käsitteistä ja tietoa kehitysvammaisten tämänhetkisestä työtilanteesta löydät mm. Kehitysvammaliiton sivuilta tai Verneri.netistä.

Lue lisää

Ole osa muutosta - liity jäseneksi

Voit tulla mukaan vaikuttamaan Väylän toimintaan liittymällä yhdistyksemme jäseneksi.
Tule mukaan tekemään työelämästä yhdenvertaisempaa!